Kevätflunssista selvittyämme lähdimme viikonlopuksi Berliiniin huhtikuun puolessa välin. Kun ruuhkia eikä onnettomuuksia ollut moottoriteillä, sujui matkanteko leppoisasti ja joutuisasti.
 |
| Matka sujui mukavasti kirjaa lukiessa |
Majoituksen otimme Potsdamista, Berliiniin kupeesta, ihanasta vanhasta pensionaatista. Näin tulimme tutustuneeksi sekä pääkaupunkiin että hurmaavaan Potsdamiin (jossa oli muuten ihan mielettömän monta kenkäliikettä!!!).
 |
| Pensionaattimme Potsdamissa |
Olimme pitkään miettineet, että pitäisi käydä Berliinissä, ja nyt tuli eteen hyvä syy lähteä sinne, sillä siellä järjestettiin allergiamessut. Näitä Allergy and Free From -messuja on järjestetty Briteissä jo jonkin aikaa, ja nyt konsepti tuotiin mantereelle ensimmäistä kertaa. Todella hyvät erityisruokavalioiden messut, jossa valmistajat esittelivät tuotteitaan. Lähes joka pöydällä oli maukkaita näytepaloja, joita sai ohimennessään ottaa naposteltavaksi. Eniten taisi käydä Papin ja neidon suut - niiden, joilla ei tässä taloudessa ole allergioita tai erityisruokavaliota... Venlallakin parhaimmillaan oli toisessa kädessä sitruunamuffinssia ja toisessa suklaakakkua.
Berliiniä tuli nähtyä monelta kantilta auton ikkunasta, sillä navigattorimme oli täysin hukassa, ja ajatti meitä messupaikan sijaan pitkälle itäisen Berliinin lähiöihin. Onneksi matkassa oli mukana vanhan ajan paperikartta, minkä avulla suunnistimme messupaikalle lähes Berliinin keskustaan. Berliinissä meitä hämmästytti autoilun leppoisuus - vaikka olimme siis todella ydinkeskustassa - ja muutenkin kaupungin rento meno. Potsdamissa taas viehätyimme niiden kenkäkauppojen lisäksi vesistöistä ja mahtavista, suurista puistoista. Voisimme hyvin kuvitella asuvamme Potsdamissa, jos työt sinne suunnalle meitä kuljettaisivat.
 |
| Välillä väsytti ja kiukutti |
Muutoin huhtikuu meni touhotellessa leikkipuistoissa, tavatessa ystäviä sekä täällä meidän kulmilla että muualla Frankfurtin ympäristössä sekä tietysti musiikkikoulussa ja Suomi-koulussa. Musiikkikoulussa neiti onkin nyt vähän reipastunut ja saanut lisärohkeutta, kun opettaja, kaverit ja laulut ovat tulleet tutuiksi. Muutama saksan sanakin on sieltä tarttunut mukaan. Sanoja tulee edelleen pikkuhiljaa, ja jotkin sanat, joista tähän asti on ollut käytössä vain ensimmäinen tavu, ovat saaneet sanan lopun kuten 'koi', joka on nyt 'koira' (englanniksi woof woof).
Vappua vietettiin täällä meillä suomalaisten kavereiden kanssa (+yksi argentinalaisvahvistus). Papi teki munkkeja 50 kpl ja minä simaa 8 litraa. Kaikki taisi mennä ja tilaus tuli jo seuraavalle vuodelle.
Toukokuu on täällä Saksassa ja meidän osavaltiossa mukava, sillä kirkollisia pyhiä on niin paljon, että lähes jokainen viikonloppu on pitkä viikonloppu. Tätä ensimmäistä pyhäviikonloppua lähdimme viettämään yhteen lempikaupungeistamme eli Metziin Ranskaan. Sinne on mukava noin 3,5 tunnin ajo, jos liikenne sujuu hyvin. Metzissä ei varsinaisesti ole mitään niin sanotusti ihmeellistä, mutta tuon yliopistokaupungin vehreys, leppoisa meno, Mosel-joki, kanavat ja hyvät shoppailut houkuttelivat meidät sinne jo toista kertaa - eikä varmasti viimeistä! Totesimme, että ei tarvitse lähteä kauas, kun pääsee jo aivan lomafiiliksiin. Venlan kohokohtia reissussa taisivat olla leikkipuisto ja karuselli, uusi pallo - pallot ovat niin suosiossa nyt! - sekä se, kun sai paluumatkan ihan lopuksi katsoa iPadiltä autossa Pikku Kakkosta.
Uhmaikä alkaa nostaa päätänsä nyt päivittäin. Jarrut lyödään jaloista päälle kesken kävelyn, kun ei mennäkään sinne, minne neiti haluaisi. Rattaissa istuminen ei myöskään miellytä ja aika näppärästi hän jo osaa avata rattaidenkin remmit ja klipsut.
