Tautinen tammikuu kohta takana!

Pian voimme heittää hyvästit tautiselle tammikuulle! Sen lisäksi, että maman keuhkokuume vain jatkui ja jatkui (nyt tosin jo ohi), neiti sai jostain itselleen enteroviruksen. Epäilemme uimahallia. Pesimme kotona käsiä hullun lailla, jotta me vanhemmat emme saisi virusta itsellemme, ja hyvin kävi, virus ei levinnyt! Venla itse poti virusta noin viikon päivät, mutta onneksi näppylät pysyivät ylä- ja alaraajoissa ja kasvoissa eivätkä levinneet suuhun ja nieluun asti. Kuumettakaan ei onneksi ollut. Toivomme, että vähäksi aikaa olisivat taudit tästä taloudesta kaukana!

Onneksi saimme hieman pakkaskeliä ja lunta tänne, niin pääsimme tuulettamaan asunnon kunnolla ja veimme petivaatteet ulos tuulettumaan. Pakkasta oli pahimmillaan vajaa kymmenen astetta, ja tuo talvikeli kesti reilun viikon. Se oli kyllä ihan riittävästi meille! Miten ihmeessä olemme Suomen talvista selvinneet, kun täälläkin piti untuvatakki etsiä laatikosta käyttöön, vaikka miinusasteita ei niin hurjasti ollutkaan? Tosin täällä kylmyyteen vaikuttaa mittarilukemaa enemmän kosteusprosentti, joka oli varsin korkea. Kolea kylmyys tuntuu usein pahemmalta kuin kuiva pakkaskeli. Mutta nyt olemme saaneet taas kevätilmoja tuoksuteltaviksemme. Kauniita aurinkoisia päiviä ja hieman yli kymmenen plusastetta. Ihanaa on se, ettei tarvitse pukea enää niin paljoa päälle!

Eilen kävimme tutustumassa paikallisen musiikkikoulun Musik für Mäuse -ryhmään eli Hiirulaisten ryhmään. Se on 1,5 - 3 -vuotiaille tarkoitettu ryhmä, jossa Venla oli nuorin. Lapsia on yhteensä seitsemän, ja lapset ovat ryhmässä aikuisen kanssa. Opettaja oli todella herttainen musiikkipedagogi, ja hänen johdollaan leikimme ja lauloimme saksalaisia lastenlauluja. Meille oli kiva yllätys se, että opettajalla oli mukanaan kannel, jota lapset saivat soittaa! Opimme myös, että saksaksi kannel on "Kannel"! Koska ensivaikutelma oli niin hyvä, niin päätimme liittyä koulun oppilaaksi. Kuukausimaksu on noin 30€. Tapaamme aina tiistaisin aamupäivällä 45 minuutin ajan. Koulun sijainti on meille ihan optimaalinen, sillä rakennus sijaitsee vanhassa kaupungissa eli kävelemme sinne noin 15 minuuttia.

Venlasta onkin muuten tullut todella reipas kävelijä! Välillä tietenkin täytyy pitää oma pää ja poukkoilla sinne ja tänne, mutta pääsääntöisesti kävely meidän rinnalla sujuu varsin mallikelpoisesti. Meillä on valjaat ja lasten reppu, joka toiimii samalla valjaina, mutta harvoin niitä käytämme. Joskus täytyy hieman houkutella kävelemään viimeisiä metrejä: liikennevalonapin painaminen, mahdolliset koirat ja kotiovella valon sytyttäminen ovat hyviä kikkoja saada neiti tallustamaan kotiin asti.

Hyvää uutta vuotta!

Joululoma alkaa olla nyt ohi, kun Papi palaa huomenna töihin, ja meillä beben kanssa alkaa arki pyöriä taas omalla painollaan. Lomalla neidistä tulikin ihan isin tyttö, sillä mamma makasi keuhkokuumeessa vajaan kaksi viikkoa eikä tauti tunnu ihan vieläkään talttuvan.

Joulu meni siis varsin kotioloissa. Aattona tulivat Kouvolan mummo ja ukki matkalaukut täynnä joululahjoja - kiitos kaikille! - ja ruoka-avustusta eli muun muassa ruisleipää, Vihreitä kuulia, Pandan Juhlapöydän konvehteja ja HK:n nakkeja. Niin, ja se kinkku tietysti matkasi Suomesta myös tänne! Skypen välityksellä oltiin yhteyksissä lähisukuun Raaseporissa sekä Turussa.

Yllätysvieras Venlalle oli joulupukki - se aito, oikea suomalainen! Alussa neitiä vähän kainostutti, mutta pienen houkuttelun ja lämmittelyn jälkeen hänestä tuli joulupukin apulainen lahjojen jakamisessa ja istuipa jopa pukin sylissäkin tovin. Isukki lähti sitten vastaavalle keikalle meidän joulupukin perheeseen, joten hekin saivat sen aidon suomalaisen pukin jakamaan lahjat.

Lahjojen avaamisessa menikin sitten loppuiltapäivä. Tontut olivat tehneet leluja, vaatetta, leivontatarvikkeita (kaulin, essu), kirjoja, cd:itä, xylofoni-soittimen, uimakellukkeet... Yksi suosikkilahjoista oli ehdottomasti Soiva laulukirja, joka meillä soi nyt päivittäin ja moneen otteeseen. Olimmekin aivan ällikällä lyötyjä, kun Venla avattuaan tuon Soivan laulukirjan paketin alkoi välittömästi laulaa Suomi-koulun Kirppujen aloituslaulua - se nimittäin löytyy tuosta kirjasta! Hyvä muisti neidolla!

Mummon ja ukin kanssa käytiin Offenbachissa joulumarkkinoilla, Bad Homburgin ihanassa puistossa ihmettelemässä luistinrataa sekä tietenkin alennusmyynneissä. Ukki ja iskä kävivät kaksistaan katsastamassa paikallisen jääkiekon tason Frankfurtin Löwenin pelissä.  

Joulun aikaan sää oli aurinkoinen ja melkoisen lämmin, mutta nyt päivät ovat olleet harmaita ja sateisia. Talvi on ilmeisesti tullut. Takapihalla tosin alkoivat kukkia kevätesikot jouluaattona, laventelissa on nuppuja ja orvokit ovat kukassa. Myös magnolioissa on isot nuput!

Jouluaattona lohenhakureissulla Oberurselin perukoilla

Uudenvuoden aattona paukuttelusta pitivät huolen meidän kadun vesipiippubaarin asiakkaat ja henkilökunta. Omia raketteja meillä ei ollut. Täällä tunnutaan suosivan enemmän äänekkäitä kuin näyttäviä raketteja. Pauke oli siis aikamoinen! Mutta neiti on selkeästi perinyt äitinsä unenlahjat. Hän ei herännyt kertaakaan koko yön aikana, vaikka välillä tuntui, että olemme keskellä taistelutannerta! Itse emme päässeet paukuttelulta nukkumaan kuin vasta yhden - puoli kahden maissa.

Musiikki on kaikkinensa nyt kova juttu. Uudenvuodenpäivänä ihmettelin, että missä neito on, kun on kovin hiljaista. Olohuoneesta hänet löysin, istui tiukasti tv:n edessä ja katsoi pitkän pätkän Uudenvuoden konserttia Wienistä. Välillä hän matki kapellimestaria, välillä tanssahteli, välillä taputti yleisön mukana ja musiikin tahdissa. Täytyy katsoa, josko mahtuisimme paikallisen musiikkikoulun ryhmään keväällä. Kirjoja bebe jaksaa myös lukea pitkän aikaa omassa lukunurkassaan takan vieressä.

Loman aikana opittuja uusia taitoja ovat takaperin käveleminen, istuminen jakkaralle, lähestulkoon itse syöminen lusikalla sekä fillarin päälle ja sen päältä nouseminen. Vanhoja taitoja on harjoiteltu myös kovasti, esimerkiksi dvd-soittimen ja tv:n päälle laittaminen, kaukosäätimen vieminen äidille ja Noddy-dvd-kasetin heiluttelu vinkkinä siitä, että Noddy pitäisi saada telkkariin pyörimään. Kovasti pitää itse saada tehdä kaikkea.

Toivotamme täältä Frankfurtin kupeesta oikein hyvää vuotta 2016 kaikille!