Pian voimme heittää hyvästit tautiselle tammikuulle! Sen lisäksi, että maman keuhkokuume vain jatkui ja jatkui (nyt tosin jo ohi), neiti sai jostain itselleen enteroviruksen. Epäilemme uimahallia. Pesimme kotona käsiä hullun lailla, jotta me vanhemmat emme saisi virusta itsellemme, ja hyvin kävi, virus ei levinnyt! Venla itse poti virusta noin viikon päivät, mutta onneksi näppylät pysyivät ylä- ja alaraajoissa ja kasvoissa eivätkä levinneet suuhun ja nieluun asti. Kuumettakaan ei onneksi ollut. Toivomme, että vähäksi aikaa olisivat taudit tästä taloudesta kaukana!
Onneksi saimme hieman pakkaskeliä ja lunta tänne, niin pääsimme tuulettamaan asunnon kunnolla ja veimme petivaatteet ulos tuulettumaan. Pakkasta oli pahimmillaan vajaa kymmenen astetta, ja tuo talvikeli kesti reilun viikon. Se oli kyllä ihan riittävästi meille! Miten ihmeessä olemme Suomen talvista selvinneet, kun täälläkin piti untuvatakki etsiä laatikosta käyttöön, vaikka miinusasteita ei niin hurjasti ollutkaan? Tosin täällä kylmyyteen vaikuttaa mittarilukemaa enemmän kosteusprosentti, joka oli varsin korkea. Kolea kylmyys tuntuu usein pahemmalta kuin kuiva pakkaskeli. Mutta nyt olemme saaneet taas kevätilmoja tuoksuteltaviksemme. Kauniita aurinkoisia päiviä ja hieman yli kymmenen plusastetta. Ihanaa on se, ettei tarvitse pukea enää niin paljoa päälle!
Eilen kävimme tutustumassa paikallisen musiikkikoulun Musik für Mäuse -ryhmään eli Hiirulaisten ryhmään. Se on 1,5 - 3 -vuotiaille tarkoitettu ryhmä, jossa Venla oli nuorin. Lapsia on yhteensä seitsemän, ja lapset ovat ryhmässä aikuisen kanssa. Opettaja oli todella herttainen musiikkipedagogi, ja hänen johdollaan leikimme ja lauloimme saksalaisia lastenlauluja. Meille oli kiva yllätys se, että opettajalla oli mukanaan kannel, jota lapset saivat soittaa! Opimme myös, että saksaksi kannel on "Kannel"! Koska ensivaikutelma oli niin hyvä, niin päätimme liittyä koulun oppilaaksi. Kuukausimaksu on noin 30€. Tapaamme aina tiistaisin aamupäivällä 45 minuutin ajan. Koulun sijainti on meille ihan optimaalinen, sillä rakennus sijaitsee vanhassa kaupungissa eli kävelemme sinne noin 15 minuuttia.
Venlasta onkin muuten tullut todella reipas kävelijä! Välillä tietenkin täytyy pitää oma pää ja poukkoilla sinne ja tänne, mutta pääsääntöisesti kävely meidän rinnalla sujuu varsin mallikelpoisesti. Meillä on valjaat ja lasten reppu, joka toiimii samalla valjaina, mutta harvoin niitä käytämme. Joskus täytyy hieman houkutella kävelemään viimeisiä metrejä: liikennevalonapin painaminen, mahdolliset koirat ja kotiovella valon sytyttäminen ovat hyviä kikkoja saada neiti tallustamaan kotiin asti.
Venlasta onkin muuten tullut todella reipas kävelijä! Välillä tietenkin täytyy pitää oma pää ja poukkoilla sinne ja tänne, mutta pääsääntöisesti kävely meidän rinnalla sujuu varsin mallikelpoisesti. Meillä on valjaat ja lasten reppu, joka toiimii samalla valjaina, mutta harvoin niitä käytämme. Joskus täytyy hieman houkutella kävelemään viimeisiä metrejä: liikennevalonapin painaminen, mahdolliset koirat ja kotiovella valon sytyttäminen ovat hyviä kikkoja saada neiti tallustamaan kotiin asti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti