Joululoma alkaa olla nyt ohi, kun Papi palaa huomenna töihin, ja meillä beben kanssa alkaa arki pyöriä taas omalla painollaan. Lomalla neidistä tulikin ihan isin tyttö, sillä mamma makasi keuhkokuumeessa vajaan kaksi viikkoa eikä tauti tunnu ihan vieläkään talttuvan.
Joulu meni siis varsin kotioloissa. Aattona tulivat Kouvolan mummo ja ukki matkalaukut täynnä joululahjoja - kiitos kaikille! - ja ruoka-avustusta eli muun muassa ruisleipää, Vihreitä kuulia, Pandan Juhlapöydän konvehteja ja HK:n nakkeja. Niin, ja se kinkku tietysti matkasi Suomesta myös tänne! Skypen välityksellä oltiin yhteyksissä lähisukuun Raaseporissa sekä Turussa.
Yllätysvieras Venlalle oli joulupukki - se aito, oikea suomalainen! Alussa neitiä vähän kainostutti, mutta pienen houkuttelun ja lämmittelyn jälkeen hänestä tuli joulupukin apulainen lahjojen jakamisessa ja istuipa jopa pukin sylissäkin tovin. Isukki lähti sitten vastaavalle keikalle meidän joulupukin perheeseen, joten hekin saivat sen aidon suomalaisen pukin jakamaan lahjat.
Lahjojen avaamisessa menikin sitten loppuiltapäivä. Tontut olivat tehneet leluja, vaatetta, leivontatarvikkeita (kaulin, essu), kirjoja, cd:itä, xylofoni-soittimen, uimakellukkeet... Yksi suosikkilahjoista oli ehdottomasti Soiva laulukirja, joka meillä soi nyt päivittäin ja moneen otteeseen. Olimmekin aivan ällikällä lyötyjä, kun Venla avattuaan tuon Soivan laulukirjan paketin alkoi välittömästi laulaa Suomi-koulun Kirppujen aloituslaulua - se nimittäin löytyy tuosta kirjasta! Hyvä muisti neidolla!
Mummon ja ukin kanssa käytiin Offenbachissa joulumarkkinoilla, Bad Homburgin ihanassa puistossa ihmettelemässä luistinrataa sekä tietenkin alennusmyynneissä. Ukki ja iskä kävivät kaksistaan katsastamassa paikallisen jääkiekon tason Frankfurtin Löwenin pelissä.
Joulun aikaan sää oli aurinkoinen ja melkoisen lämmin, mutta nyt päivät ovat olleet harmaita ja sateisia. Talvi on ilmeisesti tullut. Takapihalla tosin alkoivat kukkia kevätesikot jouluaattona, laventelissa on nuppuja ja orvokit ovat kukassa. Myös magnolioissa on isot nuput!
Uudenvuoden aattona paukuttelusta pitivät huolen meidän kadun vesipiippubaarin asiakkaat ja henkilökunta. Omia raketteja meillä ei ollut. Täällä tunnutaan suosivan enemmän äänekkäitä kuin näyttäviä raketteja. Pauke oli siis aikamoinen! Mutta neiti on selkeästi perinyt äitinsä unenlahjat. Hän ei herännyt kertaakaan koko yön aikana, vaikka välillä tuntui, että olemme keskellä taistelutannerta! Itse emme päässeet paukuttelulta nukkumaan kuin vasta yhden - puoli kahden maissa.
 |
| Jouluaattona lohenhakureissulla Oberurselin perukoilla |
Musiikki on kaikkinensa nyt kova juttu. Uudenvuodenpäivänä ihmettelin, että missä neito on, kun on kovin hiljaista. Olohuoneesta hänet löysin, istui tiukasti tv:n edessä ja katsoi pitkän pätkän Uudenvuoden konserttia Wienistä. Välillä hän matki kapellimestaria, välillä tanssahteli, välillä taputti yleisön mukana ja musiikin tahdissa. Täytyy katsoa, josko mahtuisimme paikallisen musiikkikoulun ryhmään keväällä. Kirjoja bebe jaksaa myös lukea pitkän aikaa omassa lukunurkassaan takan vieressä.
Loman aikana opittuja uusia taitoja ovat takaperin käveleminen, istuminen jakkaralle, lähestulkoon itse syöminen lusikalla sekä fillarin päälle ja sen päältä nouseminen. Vanhoja taitoja on harjoiteltu myös kovasti, esimerkiksi dvd-soittimen ja tv:n päälle laittaminen, kaukosäätimen vieminen äidille ja Noddy-dvd-kasetin heiluttelu vinkkinä siitä, että Noddy pitäisi saada telkkariin pyörimään. Kovasti pitää itse saada tehdä kaikkea.
Loman aikana opittuja uusia taitoja ovat takaperin käveleminen, istuminen jakkaralle, lähestulkoon itse syöminen lusikalla sekä fillarin päälle ja sen päältä nouseminen. Vanhoja taitoja on harjoiteltu myös kovasti, esimerkiksi dvd-soittimen ja tv:n päälle laittaminen, kaukosäätimen vieminen äidille ja Noddy-dvd-kasetin heiluttelu vinkkinä siitä, että Noddy pitäisi saada telkkariin pyörimään. Kovasti pitää itse saada tehdä kaikkea.
Toivotamme täältä Frankfurtin kupeesta oikein hyvää vuotta 2016 kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti