Helau!

Helau! Eli paikallinen karnevaalitervehdys kuului taas viime sunnuntaina, kun karnevaalikulkue ajoi kaupunkimme läpi. Mielestäni kulkue muistuttaa lähinnä suomalaista penkkariajeluperinnettä: lavoilta heitetään karamellejä, popcornia, pieniä leluja ja jopa sämpylöitä. Kaiken ikäiset pukeutuvat mitä mielikuvituksellisimpiin asuihin. Kenellä on siivilä päässä, kenellä eläinasu, prinsessoja ja prinssejä. Venlalla oli viimevuotiseen tapaan ainoastaan pupukorvat asuna, ja niitä hän kantoikin oikein mielissään! Tämä niin sanottu viides vuodenaika loppui eilen keskiviikkona, Tuhkakeskiviikkona. Maanantaina ja tiistaina olivat monet koulut ja päiväkodit suljettuja, niin myös meidän musiikkikoulu. Venlalle karnevaalien kohokohta taisivat olla karuselliajelut. Ainakin päätellen siitä, että itkuhan siitä tuli, kun karusellikierrokset loppuivat.

Meillä kotona päivisin tanssitaan ahkerasti. Vanhemmat eivät saa juuri hetkeäkään istua aloillaan, kun neito tulee hakemaan tanssiin. Koreografiat ovat varsin hienoja: varpaillaan kävelyä, käsien heiluttelua, sormien taputtamista lattiaan, tömistelyä ja etenkin paikallaan pyörimistä. Joululahjaksi saatu Soiva laulukirja soi taukoamatta ja tarjoaa musiikin näihin päivätansseihin. Toinen uusi, suosittu harraste on piirtäminen puukynillä. Välillä taideteokset yltävät tosin lattiaankin...

Sadetta on riittänyt lähes joka päivälle. Olemme tehneet sunnuntaisin retkiä lähikaupunkeihin, jotta tulisi lähdettyä jonnekin tuulettumaan. Hanausta löytyi aivan sattumalta upea linna Philippsruhe

ja Seligenstadtista upea luostari yrttipuutarhoineen

Mantelipuu oli jo kukassa!