Yöttömät yöt

Neitokainen on kuitenkin päättänyt, että vaakataso on se paras asento hänelle. Vasen kylki on varattu pyllylle, oikea kylki päälle ja jossain näiden välissä sitten majailee loppuvartalo. Tämä on tarkoittanut hänen yksiönsä tarjoajalle (minulle) yöttömiä öitä kipuineen, sillä nukkuma-asentoja ei ole tarjolla. Kyljet varattu, selällään ei voi nukkua eikä myöskään mahallaan. Yöt menevät siis lähinnä kävellessä ja kelloa tuijotellessa. Olenkin monesti miettinyt niitä pitkäaikaissairaita, joilla on kroonisia kipuja, tai vanhuksia, joiden yöt ovat huonoja erilaisista syistä johtuen, ja kuinka he odottavat vain, että aamu alkaisi sarastaa ja yö olisi vihdoin ohi. 

Viime viikolla sain akupunktiota selkä- ja lonkkasärkyihin. Oli mukava pössis pari päivää ja kivut hävisivät väliaikaisesti. En ollut aiemmin koskaan saanut akupunktiota, ja tämä ensimmäinen kerta oli kyllä vakuuttava.

Tänään mennään taas kuuntelemaan Tuutsan sydänääniä sairaalalle. Eiköhän se h-hetkikin tässä lähesty nyt kun 37 viikkoa on jo reilusti täynnä. Aamu- ja yökampa on jo viritetty!