Samaa menoa edelleen....

Meillä on kaikki ennallaan.... Neito harjoittelee edelleen seisomista ahkerasti. En muista, oliko viime tekstin aikaan meille jo tullut vauvarollaattori / bebe wagon / kävelykone, mutta sellaisella neito nyt huristelee pitkin asuntoa. Tämä laite on sellainen, että lapsi istuu / seisoo tuettuna istuimella, jalat osuvat lattiaan. Istuimen ympärillä on muovinen kehikko, joka pitää lapsen pystyssä. Kehikon alla on pyörät, joten kun lapsi liikuttaa jalkojaan, laite liikkuu eteenpäin. Tämä ajoneuvo on kulkenut paikallisilla suomalaisperheillä perintönä ja ilmaiseksi perheestä toiseen sillä ehdolla, että sitä ei palauteta sen antajalle. Laitteessa on nimittäin paristot ja se pitää monenlaista ääntä, mikä ei välttämättä vanhemmista ole niin mukavaa kuunneltavaa - etenkin, jos kone pauhaa aamusta iltaan. Me emme tosin ole päässeet kuuntelemaan laitetta, sillä pesimme sen niin tehokkaasti vedellä, että ääntä tuottavat osat menivät rikki. Hups.

Öiden mylläykseen ja peuhaamiseen ovat tuoneet lisämausteensa ylähampaiden puhkeaminen. Ensimmäinen ylähammas on jo selkeästi näkyvissä ja toinen on juuri puhjennut. Kovasti on ollut kipeää ja tuskaista tämä hampaiden ilmestyminen.

Papi on antanut neidille lisänimen "Räplä". Lisääntynyt liikkuvuus on tuonut mukanaan sen, että kaikkea pitää räplätä. Ennen kaikkea iPadiä, tietokoneita, kaukosäätimiä ja kaapeleita.

Viime viikolla meillä oli torstai pyhäpäivä, joten saimme pitkän viikonlopun. Lähdimme tuulettumaan Ranskan puolelle, kertakaikkiaan ihanaan Metzin kaupunkiin. Ajomatkaa oli vain 260 km, joten se meni ihan hujauksessa. Metz on Moselin varrella, joten saimme nauttia joen ja kanavanrannan varrella kävelystä sekä useista puistoista, vilkkaasta markkinaelämästä ja vanhoista rakennuksista. Aika hyviä ostoksia teimme myös. Metziin ihastuimme niin, että varmasti menemme vielä uudelleen sinne. Kaupungin lähellä on muun muassa iso eläintarha, joka jäi tällä reissulla näkemättä. Venla koeajoi uuden istuimen eli hän on nyt siirtynyt isompaan istuimeen ja Maxi Cosi -kaukalo telakoineen on siirretty varastoon myytävien tavaroiden osastoon.

Ranskassa neito oppi uudenlaisen liikkumismuodon: oikea jalka on konttausasennossa takana, vasen jalka suorana edessä, peppu maassa. Ja tämä tapa on nopea! Nyt meillä on viimeistään edessä lattiapintojen tyhjentäminen lampuista, latureista, koreista, kynttilälyhdyistä... Lisäksi pitää opetella uusi ajattelutapa: turvallisia paikkoja neidin jättämiseen hetkeksi yksin ovat ainoastaan hänen oma sänkynsä ja leikkikehänsä. Valjaat meillä on jo pihalla olevassa syöttötuolissa, mutta sellaiset on myös hankittava sisäsyöttötuoliin.

Melkein tässä on jo aamukampa Suomen-reissua varten asennettu. Vajaa kuukausi, ja startti on edessä! Sitä lomaa siis seuraavaksi odottelemme.