Arki helpottuu

Muutto maasta toiseen on teoriassa hyvin yksinkertaista: tavarat kasaan ja muuttofirman kyytiin, asunnon siivous, lento kohdemaahan, tavaroiden vastaanotto ja asettautuminen kodiksi. Käytännössä muutot ovat paljon monimutkaisempia. Uusi kulttuuri, uudet tavat, ehkä uusi kieli, uudet ihmiset ja maiden erilaiset käytännöt tuovat haasteita eteen lähes joka päivä. Itse olen huomannut, että menee noin vuosi ennen kuin omat arkirutiinit alkavat muodostua ja arki helpottua. Esimerkiksi kaupassa käynti ei enää ole seikkailu ihmemaahan, vaan jo kauppalistaa laatiessa tietää, mistä kaupasta saa mitäkin, mistä löytyy esimerkiksi gluteenitonta leipää, miltä lähikaupan hyllyltä ja millaiseen pakettiin pakattuna löytyy vaikkapa hiivaa ja mitä tuotteita uudesta kotimaasta tai -kaupungista ei vain kertakaikkiaan löydy. Nyt reilun 16 kuukautta täällä Saksassa asuttuamme tiedämme muun muassa, että Edeka-ketjun kaupasta saa suomalaisia mustikoita vastaavia kanadalaisia mustikoita - Suomi-ystävän vihje! - ja että kermaviilin voi helposti korvata tuorejuustolla, mikäli mieli tekee "Mamman marjapiirakkaa". Parhaat ja tuoreimmat vihannekset taas löytyvät Lidlistä tai Aldista, kun ostokset hoitaa heti aamusta. Paikallinen expaattiyhteisö ja esimerkiksi Facebookin expaattiryhmät ovat arvokas tuki ja apu arjessa. Toki paikallisetkin auttavat - ainakin meidän ihanat naapurit - mutta joskus on helpompi kysyä jotain asiaa toiselta suomalaiselta, sillä hän yleensä tietää heti, mitä tarkoitan. Yksin ei ole tarvinut pulmien kohdatessa vielä koskaan olla.

Arkea helpottaa meillä tulevaisuudessa myös palkkaamamme kotiapu. Täällä on yleistä, että kotona käy siivooja, joka tarvittaessa auttaa muissakin kodin puuhissa. Halpaa työvoimaa kun on tarjolla paljon. Meille siis tulee kaksi kertaa kuukaudessa neljän tunnin ajaksi Biljana auttamaan lähinnä siivouksessa, sillä mahan kasvun tuomat selkäsäryt estävät moppaukset ja imuroinnit. Mies taas on tyytyväinen, ettei pitkien työpäivien ja työreissujen jälkeen tarvitse ryhtyä siivoamaan. Biljanan löysimme paikallisten suomalaisten suosittelemana.

Monet Suomessa ovat olleet huolissaan siitä, miten selviämme arjesta Tuutikin synnyttyä, kun suku ja monet ystävät asuvat Suomessa ja miehellä on varmasti jatkossakin jonkin verran työmatkoja. Itse olen luottavainen, että selviämme kyllä. Vaikka asuisimme Suomessa, tilanne olisi oikeastaan ihan samanlainen. En usko, että sukumme asuisi naapurissamme tai että työmatkat vähenisivät - pitenisivät ehkä, koska lentomatkustamiseen kuluisi enemmän aikaa. Ehkä en osaa ennakoida kaikkia niitä tilanteita, missä lisäkädet olisivat avuksi, mutta toisaalta mielestäni tällaista ei kannata etukäteen murehtiakaan. Otetaan asia kerrallaan ja tilanteet sellaisina kuin ne eteen tulevat. Mietitään ratkaisuja ongelmiin, kun ja jos on minäkin hetkenä tarve. Tukena ja esimerkkinä meille täällä on lukuisia suomalaisia pienten lasten äitejä ja isiä, joilla perhetilanne on kutakuinkin samanlainen kuin meillä. Apua saa aina.