torstai 12. maaliskuuta 2015

Kevät on tullut!

Kevät on todella jo tullut! Tänään istuimme kahvilan terassilla Venlan Kai-ystävän ja hänen äitinsä kanssa. Auringossa oli suorastaan kuuma, ja taisi kotipihan lämpömittarikin näyttää jo +16 asteen lukemia. Vielä ei tosin ilma itsessään ole lämmin ja varjossa on hyvinkin viileää. Pitkät, valoisat illat ovat ihania! Vasta seitsemän jälkeen tulee pimeä.

Kain äiti kyseli jälleen kerran, mille kaikille kursseille ja ryhmiin olen Venlan kanssa ilmoittautunut nyt loppukevääksi. Hän käy erilaisissa ryhmissä maanantaisin, keskiviikkoisin ja kahdessa eri ryhmässä perjantaisin. Tiistaisin ja torstaisin on "isovanhempien tunti", kuten hän isovanhemmilla vierailua nimittää. Täällä todella on valinnan varaa, ryhmää ja kurssia joka lähtöön: leikkiryhmiä, keskusteluryhmiä, musiikkikoulua, vauvauintia; yksikielisiä, kaksikielisiä, vieraskielisiä. Kansainvälisen Expat Babies -ryhmän jäsenet tapaavat muun muassa puistoissa, leikkikentillä, ravintoloissa ja uimahalleissa. Suomalaisvanhemmat ja -lapset kokoontuvat keskiviikkoisin seurakunnan Muksulassa. Me Venlan kanssa olemme edelleen tyytyneet lauantaiseen vauvauintiin ja epäsäännöllisen säännölliseen kahvitteluun ystävien kanssa. Tämä saksalainen ystäväni totesikin, että hän on aivan uupunut tästä viikko-ohjelmasta, mutta kokee nämä harrastukset tärkeiksi, jotta hän itse verkostoituu ja että Kai oppii sosiaalisia taitoja. Tuntuu, että tämä viikon ohjelmointi on paikallisille tärkeää, vissiinkin sitä kuuluisaa saksalaista järjestelmällisyyttä ja suunnitelmallisuutta. Itseäni hengästyttää jo ajatuskin tuollaisesta lukujärjestyksestä! Mutta on erinomaista, että tarjontaa on, jos tuntuu siltä, että tarvitsee jonkinlaista järjestettyä toimintaa. 

Venlalla hampaiden tulon myötä myös kielenkannat ovat avautuneet entisestään. Neiti on varsinainen lörpöttelijä! Yhdeksi vakihokemaksi on tullut "kaija-kaija-kaija-...", joka on osa hänen univalmistelujaan. Myös äänenvoimakkuutta on selkeästi tarve kokeilla ja harjoittaa erilaisten kiljahteluiden ja karjumisten avulla. Toivottavasti meillä on ymmärtäväiset naapurit... Ensi maanantaina on muuten ensimmäinen hammaslääkärikäynti! Venla alkaa käydä samalla hammaslääkärillä, jolla me vanhemmatkin käymme. Tämä hammaslääkäri on todella hauska ja mukava Majke, joka oli juuri häämatkalla Suomessa ja on täysin Suomi-fani! Hiuksensakin hän värjäsi siniristilipun siniseksi! Hän osaa muutaman tervehdyksen suomeksi ja usein harjoittelemme vastaanoton aikana muutamia sanoja seuraavaa Suomen-matkaansa varten.

Vaikka Venla on varsin liikehtiväinen ja aktiivinen, niin varsinaista ryömimistä ei ole vielä havaittavissa, lähinnä edelleen pyörimistä ja peruuttelua. Jalat kyllä hakevat koko ajan konttausasentoa, mutta varmaankin saamme konttaamista vielä odotella jonkin tovin. Kädet ovat salamaakin nopeammat ja kaikkeen pitää tarttua kiinni, mihin vain voi. Meneillään on myös tarkkailuvaihe: miten vanhemmat käyttävät haarukkaa, miten he juovat mukista tai lasista, millaiset vaatteet heillä on, mitä kieltä he puhuvat. Venlalle ostettiinkin Ikeasta lasten pieniä muovimukeja, joiden avulla hän harjoittelee juomista mukin reunalta. Hän on hyvin ylpeä tästä taidostaan ja ilmeistään tulee välillä mieleen, että onkohan mukiin eksynyt jotain vettä vahvempaa ainetta, kun silmät suurenevat joka kulauksella ja suu menee muikeaksi. Tätä oppimisen iloa on kyllä mahdottoman hauskaa seurata!

Tällä viikolla totesin taas, miten hyvä tuo kotikätilösysteemi on! Saan vieläkin käyttää hänen palvelujaan, itse asiassa niin pitkään kunnes Venla täyttää 9 kuukautta. Selkäni ja hartiani ovat olleet jumissa jo jonkin aikaa, koska Venlan nostaminen ja kantaminen kuormittaa niiden alueiden lihaksia ja aina välttämättä ei muista, että mikä onkaan paras tapa nostaa tuota kahdeksan kilon pakettia. Otin yhteyttä kotikätilöömme näiden vaivojen takia, ja kävin hänen luonaan akupunktiossa. Akupunktio auttoi avaamaan selän lukkoja - mikä mahtava tunne! 
Lisäksi hän laittoi teippejä selkääni. Ensi viikolla saanen vielä toisen kierroksen, ja tämä kaikki kuuluu siis edelleen sosiaaliturvaan eli on sinällään maksutonta. Perheen toinen vanhempi on ollut myös hieman lihaskipuinen, sillä viime sunnuntaina oli Frankfurtin puolimaraton, minkä hän kävi juoksemassa pikavauhtia. Venyttelyt ja jooga ja jumpat ovat olleet tällä viikolla iltojemme ohjelma sen jälkeen kun Venla on käynyt nukkumaan. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti