Vaunujen viidakossa

Viikonloppuna kävimme potkimassa renkaita vaunu- ja lastentarvikeliikkeissä. Suomalaisilta ystäviltä olin kysellyt, millaiset vaunut mahtaisivat olla hyvät, mutta koska Suomessa sääolosuhteet ovat hieman erilaiset kuin täällä Keski-Euroopassa, ystävien suositukset eivät juurikaan tuottaneet tulosta. Myös markkinat ovat täällä laajemmat ja merkkivalikoimaa tai merkkien mallivalikoimaa on enemmän.

Vauvabisnes on kaikkinensa aikamoista. Tarpeita luodaan tyhjästä, ja sama pätee myös mielestäni vaunuihin. En ollut osannut lainkaan ajatella, mitä kaikkia ominaisuuksia pitää harkita, kun valitaan vaunuja. Meillä kriteereinä olivat alkujansa vaunujen paino sekä ajettavuus. Koska asumme kellarikerroksessa kierrerappujen päässä, vaunujen täytyy olla niin kevyet, että niiden kuljettaminen rapuissa ylös ja alas ei tuota kohtuuttomia vaikeuksia. Tähän liittyen huomasimme myös, että ratkaiseva kriteeri valinnassa on myös se, miten vaunujen kopan saa kannettua: voiko kopan kantaa kuomusta kiinni pitäen vai pitääkö koppa ottaa omaa kylkeä vasten. Portaamme ovat nimittäin niin kapeat, että kylkiasento saattaa olla jopa mahdoton! Lisäksi pitää miettiä, millaiset renkaat ovat parhaat kaupunkiolosuhteissa ja mukulakivillä, miten pieneen tilaan vaunut menevät autoon, miten vaunujen kahvan saa taittumaan, jotta metrossa ja junassa matkustaminen on mahdollisimman vähän tilaa vievää. Onko koppia kaksi kovaa vai yksi kova ja yksi pehmeä, millainen auton turvaistuin kliksahtaa vaunujen runkoon - vai halutaanko tällaista vaihtoehtoa, otetaanko lennoille mukaan tuo auton istuin vai miten Suomi-vierailuilla toimitaan automatkoilla eli otetaanko turvaistuin, joka kiinnittyy myös pelkän turvavyön avulla vai sellainen, johon kuuluu isofix-runko.....? Voitte uskoa, että viiden tunnin turneen jälkeen olimme päät pyörällä emmekä enää muistaneet, mitä olimme nähneet! Totesimme, että vaunuliikkeisiin täytyy lähteä toiselle kierrokselle. Mukaan otetaan lista kaikista niistä ominaisuuksista, mitä vaunuissa on, ja sitten mietimme liikkeissä, miten tärkeitä meille nuo ominaisuudet ovat ja mitkä vaunut ovat meille kaikkein käytännöllisimmät. Toisaalta kauhistuttaa ajatella näitä hankintoja näin aikaisessa vaiheessa, ehkä mieluummin vasta sitten lähempänä h-hetkeä, mutta mikäli joudumme / päädymme ostamaan uudet vaunut käytettyjen sijaan, ne pitää tilata jo ensi kuussa, että toimitus ehtii syyskuun alkuun!

Onneksi Sveitsissä asuva ystäväinen on hurahtanut vaatepuoleen ja järjestänyt meille äitiyspakkauksen hankkimalla käytettyjä vauvanvaatteita ja muita tarpeellisia tarvikkeita :) Yksi huoli siis vähemmän tuohon alkutaipaleeseen - mehän emme saa Suomen äitiyspakkausta, sillä kuulumme paikalliseen sosiaaliturvaan. Lisäksi paikalliset ystävät ovat lainanneet mammavaatteita ja vauvan sänkykin on jo odottamassa. Kummilapsen äiti Suomessa, neljän lapsen äiti, lupasi kasata meille talvisen selviytymispaketin tulevia matkoja varten ja lainata muita tarvittavia tarvikkeita, jotta lentokoneessa ei tarvitse kuljettaa mukana koko Tuutikin omaisuutta. Ystävät, kalliit, armahat!